Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ompelut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ompelut. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Virkattu Salama-laukku

Eihän siinä mennyt kuin kolme kuukautta, että tämä valmistui :) kaiken ajan, minkä tähän käytin niin käytin täydellä tunteella. 
Suuri haikeus iskee, kun tämän vien postiin kohti uutta omistajaa. 

Laukun koko on 35x45cm. 
Päällikangas on virkattu kalalangasta optisella virkkauksella itse suunnittelemallani kuviolla. Sisällä on musta sisustuskankaasta tehty vuori ja pieni vetoketjullinen tasku (Taas opin ompelussa jotain uutta). 

Olkahihnojen kiinnityksen kanssa pähkäilin kauan. Niiteillä nahkaa ei voinut kiinnittää, sillä se olisi katkonut langat päälikankaasta. Soljet, D-renkaat tms. ei vain sopinut tyyliin, joten päädyin siihen, että suutari ompeli nahkahihnat kiinni. Pyysin ompelemaan nahkapaikat myös hihnojen toiselle puolelle, vuoren ja virkatun kankaan väliin, jotta kangas ei veny liiasta painosta. 

Ompelin suuaukon vetoketjun ensin kiinni vuorikankaaseen, pujotin vuoren virkatun kankaan sisään ja viimeisenä ompelin käsin vuoren kiinni vetoketjun reunoista virkattuun kankaaseen. 

TADAA!


















keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Viivaleggingsit

Välillä mulla iskee tarve saada ommella jotain, vaikka olenkin siinä erittäin surkea! Tänään kun sattui sopiva pieni hetki, pengoin kangaspinosta vanhan t-paitani, jonka olen säästänyt ihan sitä varten, että joskus siitä ehkä jotain vielä saa. (Tiedän, että en ole ainoa pihistelijä,  älkää yhtään naureskelko:) 

Valkoinen kangas oli liian tylsä ja läpinäkyvä niin piti keksiä siihen jotain. Kangastussi löytyi kaapista.  Vetelin viivottimen avulla viivoja kankaaseen ja leikkasin vanhojen leggingsien mukaan mallin. Sitten palat yhteen ja VALMIS! 












perjantai 7. maaliskuuta 2014

Nyt on monessa blogissa vilahdellut perunamuotti painantaa. Päätin kokeilla ideaa meidän 4- ja 3-vuotiaiden tyttöjen kanssa pahimman tylsyyshetken iskiessä. Kaivoin kaapista vanhan päiväpeittokankaan ja kaiversin perunoihin ihan yksinkertaiset neliöt. Ajattelin, että tästä hommasta ei tule mitään ilman kauheaa sotkua, saatikka että lopputulos olisi siedettävä:) toisin kävi....





Tämä oli jollain tapaa hellyyttävä. Aina ei kaiken tarvitse olla niin tarkasti ja viimeisen päälle. Ja voi kun oli tytöt mielissään tyynystä, jossa molemmille on oma puoli.

tiistai 1. lokakuuta 2013


 Minulla on lojunut kaapinperällä kangaspinossa kauan aikaa oma lapsuudenaikainen tekoturkistakki, jonka ajattelin nyt hyödyntää jotenkin. Löysin Ottobren lehdestä liiviin kaavat ja pistin töpinäksi. Ah, sitä karvojen määrää kun kangasta aloin leikkaamaan :) No, lopputulos on tässä. En voi sanoa olevani ylpeä tikkauksen jäljestä ja nurjaa puolta en kehtaa edes kuvata, mutta kaukaa katsottuna voin sanoa, että kelpaa!:) Vuori ja nappi ovat sopivasti samanvärisiä Pompin tyllihameen kanssa. Napin koristelin vielä satiininauharusetilla.

keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Pipopäivä

Päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja nostaa ompelukoneen kaapista esille. Löysin äitini antamia Marimekon tunikoita, joista sain tehtyä tytöille pipot. Kaikkiin tuli tietenkin myös rusetit :P Pienimpään mustaan tein rusetin pitsistä. Ovathan nämä ihan aloittelijan töitä, mutta jospa niitä kesällä voisi pitää pari kertaa:)

lauantai 15. joulukuuta 2012








Niin paljon tohinaa tässä talossa ettei päivityksiä kerkee tekemään. 
Tässä on hieman joulutunnelmia ja tämän päivän ja kädenjälkiä. 
Joulukuusi odottelee vielä jotain valkoista nauhaa..jotain hyvin yksinkertaista. Vielä en ole muihin törmännyt kuin niihin muovihörselöihin. 
Olen erittäin ylpeä joulukukistani jotka ovat kauneimmassa loistossaan tällä hetkellä. Hyasintit eivät taida silti enää kauaa kestää. Niitä kerkeää onneksi vielä jouluksi ostamaan uusia. 
Teimme ensimmäiset oikeat joulupiparit tyttöjen kanssa tänään ja piti päästä kokeilemaan vähän koristelua valkuais-tomusokerikuorrutteella.
Ja tänään otin taas suuren askeleen eteenpäin ompelukoneen kanssa. Uusimmassa Suuri Käsityö-lehdessä oli nuken essukaava. Ajattelin, että siitä olisi hyvä lähteä kokeilemaan millä tasolla mun ompelutaidot on. Olin positiivisesti yllättynyt lopputuloksesta. Toki kaikkia ompeleita ei kannata kovin läheltä katsoa, mutta on tuossa kuitenkin kaikennäkösiä poimutuksia ja napinläpiä joutunut ompelemaan:) Kaulukseen olisi tarvinut vinonauhaa, jota ei meikäläisen ompeluvarastoista löydy..vielä, joten se jäi nyt vähän puolitiehen. Kankaana on vanha koristetyynynpäälinen.

Joitakin pehmeitä paketteja olen neulomassa pukinkonttiin joista lisää myöhemmin.